Autohan ei inahtanutkaan ja piti sitten hinauttaa korjauspajalle, jossa on vieläkin. Virtalukko vaihdetaan kokonaan  eli eiköhän sitten mokoma taas hyrise ja kuskaa tätä mummoa hommiin..

Mökkeröinen on nyt myyty - se meni parissa päivässä vaikka onkin sydäntalvi. Ihan katsomatta ja kokeilematta. Käsiraha on saatu ja loppu kauppasumma heti, kun itse pääsemme omat  henkilökohtaiset tavaramme mökiltä pois hakemaan. Nyt on uutta mökkiä  hakusessa - kuivan maan kylläkin, koska noita lastenlapsia on ihan riittämiin eikä meidän silmät riitä menevien lapsosten katsastamiseen - pelko, että hukkuvat järveen on aina takaraivossa, joten vaihdamme mökkiä...

Mökkikauppaa kävimme juhlistamassa ulkona syömällä ja tietenkin suuntasimme Helsingin Runeberginkadun alussa olevaan Bistro Leoon, jonka loistavista antimista olemme useamman kerran nauttineet. Nyt söimme alkuun lohipastramia ( hitsi kun oli nannaa), pääruoaksi marmorifilettä ja Leon leikettä ja päälle tupla espressot ja konjamiinit. Ruoan kanssa puteli talon ihanaa punaviiniä..Jos etsitte nimenomaan hyvän ruoan paikkaa kohtuuhinnoin, niin bistro Leon on teidän paikkanne. Kannattaa varata pöytä etukäteen. Omistaja vihjaili, että lähiaikoina tulee diili, eli silloinhan saa erinomaista ruokaa suorastaan halvalla...

Itse innostuin tuosta lohipastramista niin paljon, että päätin kokeilla tehdä sitä kotona.. ja asiaa tietenkin avitti se, että kaupassa norjan lohi oli tarjouksessa 4.95/kg. Ohjeet noukin netistä - niitä oli monta erilaista - ja niin me söimme tänään itsetekemää lohipastramia ja hitsi hitsi oli hyvää.. ja syömme varmaan huomenna ja loput lohipötkylät ( katsokaa ohjeita) menevät pakkaseen. Tässä on vain yksi ohje - itse tein piparjuurilisäkettä ( piparjuusta ja creme fraichea sekasin soossiksi..)

¨Tässä kuva herkusta, jota tänään söimme:

eli me söimme tätä ihan pääruokana - siksi pottua ja muuta....

Ja pikkuhiljaa tuo käsityöintokin nostaa päätään - toinen kirjoneulesukka valmis ja toinen kantapäässä ..saanen huomenna valmiiksi tai viimeistään lauantaina - taidamme huomenna mennä laulaa luikauttamaan illalla.

Ja ideakyselyä - mulla on nyt vino pino pellavaisia vaaleita pyyhkeitä - mitähän niistä saisi aikaiseksi. Tarvittava määrä mulla on käytössä, mutta aika määrä mulla odottaa muodonmuutosta johonkin... lapset ei pellavaisia pyyhkeitä halua kun ovat kovia ja karkeita, eli jotainhan niistä olisi hyvä väsätä..

Auton avaimetkin ovat tänään tulleet ja huomenna käymme kokeilemassa josko kosla liikeelle niillä lähtisi vai täytyykö vehje hinauttaa maahantuojalle koodattavaksi.  Käsitöitä en herranjestas ole edes ajatellut.. Flunssan jälkitautejahan nämä ...

Tässä joulukuussa tartuin citydiilin ja facediilin houkutteleviin tarjouksiin ja sainkin toisen ostoksen jo kotiin. Toinen ystävällisesti ilmoitti kysynnän olleen niin suuri, että varaston täydennys tapahtunee helmikuussa, jolloin saan ostamani diilin helmikuun puolessa välissä. Olin alkuun hieman skeptinen moisista diileistä, koska olin lueskellut, että eivöät tule tai ovat täyttä sitä itseään, mutta ainakin tämä saamani tuote on ihan ok..

Flunssasta huolimatta töitä on täytynyt tehdä.. mutta nyt alkaa pilkottaa valo tunnelin päässä. Tässä pari viikkoa sitten ennen sairastumista päätin yllättäen raivata saunan, joka meillä on ollut lähinnä varastona ja nyt olemme ukon kanssa saunoneet ihan joka päivä.

Laihduttaminen siis edelleen tauolla niin kauan kuin tämä flunssa jyllää.. neulominen on myös jäissä - tosin yhden kirjoneulesukan sain valmiiksi - toinen pari odottelee nyt vähän aikaa - eli kunnes jaksan taas edes televisiota tuijotella...

Mutta nyt alkaa olo olla kohtuullinen ja tänään aloitin dieetin sitten uudelleen. Neulottua tuli jonkun verran kun ei muuta pystynyt tekemään:

lisänä vielä raitasukat villapukuun, joista ei vielä kuvaa - kuva on kamerassa, enkä juuri nyt jaksa alkaa siirtelemään..

Nyt on puikoilla kirjoneulesukat ihan itselle - malli siitä Novitan sukkalehdestä.

Ehkä viikko vielä, niin kunto alkaa olla normaali.. erittäin ikävä tauti.. ukkokulta makasi sängynpohjalla useita päiviä reporankana.

En käynyt vaa'lla lainkaan tänään enkä käykään ennen ensi viikkoa - entiset tiukat housut ovat nyt löysät ja se toistaiseksi riittää minulle. Löysin nimittäin Lidlistä itselleni aikaisemmin tuntematonta ameriikan herkkua - maapähkinävoita - ja ai että oli hyvää.. onneksi purkki loppui, sillä siinä jos jossa kalorit paukkuu..

Aloituspäivän ruokalista on se tuttu - aamulla kahvia, lounaaksi kaksi keitettyä kananmunaa ja kasa pinaatti ja tomaatti - nyt illalla pistelen poskeeni naudanlihaa ja salaattia niin paljon kuin napa vetää.. liha on eilisestä uunipaistista, jossa ei ole rasvaa ollenkaan.. ostettiin 2,5 kg marketista kun oli tarjouksessa tosi hyvälaatuista paistia. Ja sanokaa mitä sanotte - minä en suosi suomalaista, koska laatu saattaa olla niin paljon heikompaa.

Toinen pari tennistossusukkia valmistui tuossa eilen - laitan kuvan kunhan kerkeän - ja nyt neulon sen toisen villapuvun tyttärentyttärelle, joka jäi psorin vuoksi kesken. Täytyy neuloa loppuun ennenkuin lapsi kasvaa mitoista ulos...

Muuten puuhastelin kotosalla - pesin pyykkiä, silitin jne...Huomenna pieni asiakasneuvottelu ja sitten juhlimaan lasta.

Eli ensimmäiset tennistossusukat ovat tässä - pyörylöissä on pojan etunimien etukirjaimet. Mikäs näitä on tehdessä.. parit vielä tyttölapsille. Ajattelin ostaa sellaista liukuestetököttiä ( nimestä en tiedä..) tuonne pohjiin, niin menevät tarhassa ihan sisätossuina - kaksi vanhinta aloittavat tarhan nyt viikon kuluttua.

Aamulla ohjeen mukainen porkkana raastettuna aamiaiseksi - kahvistahan en tietenkään luovu - muuten tämän päivän syömiset näyttävät peräti runsailta - tosin Kiloklubin kalorilaskennan mukaan kuitenkaan kaloreita ei kerry kuin himpan yli 700kcal. Nälkä ei nyt enää vaivaa - joko olen siinä kummallisessa ketoosissa tai maha tottui vähään sapuskaan... mutta paino sen kuin menee alaspäin ja se on nyt se pääasia..

Muuten nyt töitten jälkeen saan rauhassa aloittaa loppiaisen vieton - mitä nyt tulevana maanantaina ( jonka piti olla velvotteista vapaa) joudun menemään lapsosten vahdiksi muutamaksi tunniksi. Uusi käsityölehtikin ilmestyi juuri ja sitä alan tässä nyt katsastamaan - pyykinpesut sun muut jätän suosiolla huomiseksi. Lounaaksi tänään yksi raastettu porkkana, pikku purkki raejuustoa ja keitetty muna, aamulla kahvieni kanssa yksi ruispaahtoleipä ilman levitteitä - illalla on vuorossa purkillinen hedelmäsalaattia omassa mehussa, vähän jogurttia ja taisi olla vielä banaanikin. Huomenna on melkein juhlapäivä - lounaaksi iso annos kalaa ja iltasella sitten pihvi parsakaalin ja salaatin kanssa - eli huomenna voimme ukon kanssa syödä samoja ruokia. Se on juhlan aihe sekin.

Puikot heiluvat ja vien sitten maanantaina tennistossusukkaset pikkuisille.

Aloitin tennarisukkien teon ja ensimmäinen alkaa olla valmis. Kun saan toisen parin niin laitan kuvan. Käsissä tuntuu ok - eli ei kuivata liikoja ja kädet eivät nyt halkeile - tosin käsirasvaa ja kortisonivoidetta kyllä kuluu, mutta pahin psorivaihe on ohi.

Kävin alzheimer- mummulla siivoamassa - mummu tunnistaa kyllä, mutta unohtaa sitten käynnin samantien. Hyvin herttainen asiakas ja pärjää vielä kotisairaanhoitajien ja ateriapalvelujen kanssa kotonaan. Osaa käydä kävelyllä itsekseen lähimetsässä ja löytää takaisin - mummu on koko ikänsä asunut samoilla kulmilla.

Yksi keskiviikkoasiakkaistamme siirtyi manan majalle tässä joulukuun  alussa ja myönnn ihan suoraan, että itkeä tirautin kun asiakkaan henkilökohtainen avustaj minulle sähköpostia asiasta lähetti. Asiakas oli liikuntakyvytön ja täysin avustettava, alkoholisoitunut, sairaalloisen  ylipainoinen erittäin pitkälle lukenut ja oppinut kuusikymppinen.  Muutti toiseen asuntoon tuossa alkukeväästä kun hermostui Espoon sosiaalipuoleen, mutta joutui ojasta allikkoon. Tappeli kunnan kanssa rullatuolirampista neljä kuukautta ja kun se ramppi sitten ilmestyi niin kerran sitä kautta vietiin sairaalaan ja sitten kuoli pois. Vaikka meillä on hienot vammaislait niin ainakin tässä asiakkaani tapauksessa kaikki tapahtui vetkuttelevasti jos ollenkaan. Vastentahtoinen on kai se  sana mitä etsin. Koska asiakas oli vaipatettava niin keksivät laittaa sen  kestokatetrin, joka aiheutti jatkuvasti tulehduksia ja sairaalakäyntejä. Diabeetikolle aikamoinen rasitus. Kun verenpaine kohosi järkyttäviin lukemiin niin pakolla poliisilla uhaten vietiin sairaalaan, jonne sitten jäi..

Yllättävää kyllä hautajaisiin tuli kutsu perijöiltä ( lähisukua ei ollut) ja käväisin laskemassa kukan arkulle siunaustilaisuudessa. Ja kun haudan löydän vien sinne ruusun - sellaisen punaisen koska punainen oli lempiväri. Hautajaisissa ei ollut paljoakaan väkeä ja näytti siltä, että vain henkilökohtainen avustaja itseni lisäksi todella suri asiakkaamme kuolemaa. Ikävä on - asiakas oli sellainen riemastuttavan rasittava tapaus - piti meteliä itsestään ja tilanteestaan paljon, koska tiesi ja tunsi oikeutensa, mutta pohjimmiltaan kiltti ja ystävällinen.

En ole käynyt vaa'assa enkä  mittallutkaan - taidan tehdä ne viikonloppuna niin näkee joska tästä suolenkurninnasta jotain iloakin tulisi..